KYNNYSMITTAUKSET

AEROBINEN & ANAEROBINEN KYNNYS

Kynnysmittauksessa määritetään veren laktaattipitoisuudesta laktaattikynnykset, eli aerobinen sekä anaerobinen kynnys. Laktaattikynnykset ovat merkittävässä asemassa kestävyyssuorituskyvyn ja kehityksen seurannassa. Aerobinen ja anaerobinen kynnys voidaan määrittää sekä laktaateista ja ventilaatiosta, mutta usein kynnykset eivät ole samassa kohdassa, siksi ne määritetäänkin erikseen. Kynnysmittauksessa aerobinen ja anaerobinen kynnys määritetään pelkästään laktaattikäyrästä.

HARJOITUSALUEET TIETOON

Laktaattipitoisuuksien mittaaminen kuormituksen aikana mahdollistaa aerobisen sekä anaerobisen kynnyksen määrittämisen, jonka avulla saadaan tarkasti määritettyä kestävyysharjoittelualueet. Kuormituksen aikana mitattavasta laktaattinäytteestä määrittyy aerobinen kynnys, jonka alapuolella on peruskestävyysharjoittelualueet Zone 1 & Zone 2. Vauhtia tai tehoa lisättäessä veren laktaattipitoisuudet nousevat lineaarisesti, kunnes saavutetaan kohta, jossa laktaattipitoisuudet nousevat selvästi. Tätä kutsutaan anaerobiseksi kynnykseksi. Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välistä aluetta kutsutaan vauhtikestävyysalueeksi (Zone 3 & Zone 4). Harjoittelua Zone 3 alueella voidaan jatkaa jopa 3-4 tuntia, kun taas lähellä anaerobista kynnystä Zone 4 harjoittelua pystytään jatkamaan enää yleensä 45-60 min. Hyväkuntoisella kynnysteho on suhteessa korkeammalla tasolla kuin harjoittelemattomalla ja hyväkuntoinen henkilö pystyy ylläpitämään omia kynnystehojaan pidempään kuin harjoittelemattomat. Anaerobisen kynnyksen jälkeistä aluetta (Zone 5) kutsutaan maksimikestävyysalueeksi.

Kynnystestissä ei mitata maksimaalista hapenottokykyä, joka on oleellinen osa kestävyyssuorituskyvystä. Suorassa maksimaalisen hapenottokykytestin aikana mitataan myös kynnykset laktaateista sekä ventilaatiosta.

KYNNYSMITTAUS

Laktaattikynnykset
90
00
  • Laktaattikynnykset
  • Juosten / Ergometrillä

VARAA AIKA MITTAUKSEEN

Alla olevasta linkistä pääset ajanvaraukseen